Datasta parempaan asiakasymmärrykseen

Yritysjohdon saatavilla on nyt enemmän dataa kuin koskaan aikaisemmin siitä, miten ihmiset hakevat tietoa ja toimivat eri kanavissa. Verkkosivuilta kerätään käyttäjätietoja sekuntien tarkkuudella ja kehitetään näiden avulla palveluita sujuvimmiksi. Asiakkaiden ostohistoriaa tutkitaan ja pyritään tarjoamaan juuri heille sopivia räätälöityjä ratkaisuja ja parempaa asiakaskokemusta. Myös mainoksia voi kohdentaa yksilön aiemman käyttäytymisen perusteella, joten yrityksen verkkosivuilla jo vieraillut saa nähdäkseen erilaista mainontaa kuin ensikertalainen.

Tällä hetkellä datan keruu on jo paljon tätäkin laajempaa. Sitä kootaan myös sosiaalisen median keskusteluista automaattisesti valituin hakusanoin. Niin sanotun avoimen datan hyödyntäminen on avannut aivan uusia mahdollisuuksia. Miltä esimerkiksi kuulostaa yhdistää verotietoja asiakasdataan ja siten kohdentaa palvelua ja myyntiä eri tavalla? Tai vaikka hakea kiinteistötiedoista kesämökkiläiset ja sitä kautta tietää asiakkaan omistuksista aiempaa enemmän.

Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Automainontaa on jo pitkään kohdennettu rekisterinumeron ja automerkin perusteella. Vastaavat ratkaisut tarjoavat kuitenkin vielä laajempia käyttötarkoituksia lukemattomille eri toimialoille. Puhumattakaan yritystiedoista, joita on saatavilla lähes rajattomasti, alkaen päättäjärekisteristä ja tulostiedoista aina vuosikertomuksiin ja yritysten henkilöstön tunnistamiseen verkossa.

Dataa on siis ylin kyllin, mutta miten siitä saadaan ymmärrystä liiketoiminnan kehittämiseksi? Ensimmäinen askel on kerätä relevanttia dataa oikeaan tutkimusongelmaan. Ilman oikeaa ongelman määrittelyä on vaikea löytää oikeat tietolähteet ja hankkia teknologisesti riittävä kyvykkyys sen datan keräämiseen. Tutkimusongelman ratkaiseminen edellyttää lisäksi oikeaa kysymyksenasettelua, jotta analyysivaiheessa voidaan tehdä oikeita päätelmiä.

Esimerkkinä tästä käytän useasti puolustusvoimia. On seurattava mahdollisia uhkia maalta, mereltä ja ilmasta sekä kyber-avaruudesta. Ilman oikealla tavalla muodostettua ”tutkimusongelmaa” ei välttämättä osata kohdentaa riittävästi seurantaa kaikkiin näihin mahdollisesti elintärkeisiin kohteisiin. Lisäksi pitää määritellä seurannan tasot, joilla voidaan varmistaa hälytysvalmius ja reagointi tarvittaessa.

Jotta voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä, tarvitaan hyvä analyysi ja tilannekatsaus datan pohjalta. On kriittistä saada riittävän kattava pohdinta aikaan, jotta voidaan oikeasti arvioida päätösten vaikutuksia. Liiketoiminnan päätökset on tärkeää perustaa tietoon eikä oletuksiin. Muuten päätösten virhemarginaalit ovat suuria. Kun johtopäätökset osuvat oikeaan, ovat seuraavatkin ratkaisut parempia. On välttämätöntä ymmärtää, mitä tiedolla tehdään ja miten sitä jalostetaan jatkuvasti tukemaan liiketoimintapäätöksiä.

On varsin vaativa tehtävä hallita ja ymmärtää koko prosessia riittävällä tasolla. Uusia teknisiä ratkaisuja tulee tarjolle jatkuvasti. Datalähteiden määrä kasvaa jatkuvasti ja on vaikea pysyä kartalla, mistä kaikkialta dataa voi kerätä ja hyödyntää. Erilaiset analyysityökalut ja Business Intelligence -ratkaisut houkuttelevat. Lopulta tietoa pitäisi vielä tulkita ja painottaa eri datalähteiden merkitystä oikein liiketoiminnan näkökulmasta.

Tätä tarvetta palvelee tutkimusyhtiömme Tietoykkönen, joka on yli 30 vuoden ajan erikoistunut tulkitsemaan tutkimusten avulla liiketoiminnan kannalta tärkeitä kokonaisuuksia. Meillä on näkemystä ja osaamista niin datan keruuseen, analysointiin kuin tulosten painottamiseen. Olemme toimineet monien eri toimialojen kanssa, mikä lisää entisestään ymmärrystä näissä kaikissa datan hyödyntämisen vaiheissa. Jos haluaa varmistaa, että liiketoiminnallisesti kriittisiä päätöksiä tehdään mahdollisimman kattavin tiedoin, kannattaa ottaa yhteyttä meihin.

.


Kirjoittanut Aslak de Silva 10.2.2015

KOMMENTIT

Jätä kommentti
(Sähköpostiasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha Code

Click the image to see another captcha.