Lehti- ja kirjapainoalan sanastoa.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A aksidenssi - vähäpätöinen kirjapainotyö kuten etiketit, ohjelmat tai nimikortit. alistaminen - pikapainokoneessa kuten sylinterilaakakehilökoneissa kone painoi tavallisesti kerrallaan vain laaka-arkin toisen puolen, jolloin arkki oli toistamiseen laitettava koneeseen. Painettavan arkin asettaminen koneeseen eli alistaminen suoritetaan joko käsin (käsinalisteinen kone) alistuspöydältä tai itsetoimivan alistuskoneen avulla. altapaikkaus - pyöröstereopainolevyn korjaus. Kun lehden sivulle kohopainorotaatiossa ilmestynyt valkea kohta, niin tämä tarkoitti ettei pyöröstereopainolevy ollut koskenut siltä kohtaa paperiin. Tämä johtui valuvirheestä tai siitä että painolevyä oli jyrsitty liikaa. Altapaikkauksessa painolevyn alle lisättiin kartonkia, jotta koko painopinnan puristus olisi saatu samanarvoiseksi. Paikat piti muistaa poistaa ennen levyjen sulatusta uutta lehteä varten, koska materiaali kärysi niin pahasti. asemoida - taittaa, kiinnittää esim. valoladotut tekstit ja ilmoitusmateriaalit sivupohjalle. Taittaminen eli taitto on säilynyt käytössä edelleen näyttöpääte aikakaudellakin, esim. yleisesti puhutaan taittopäätteestä. B - - - C - - D dimafoni - levysanelulaite, joka talletti viestin puhelimesta vaakasuoraan pyörivälle levylle. Sieltä se voitiin purkaa kuuntelemalla ja kirjoittamalla ylös. Viesti välittyi puhelinlinjoja pitkin. Levylle voitiin tallettaa myös mikrofonin kautta saneltu viesti. Dimafoneja on kahdenlaisia: yksinkertaisempia purkulaitteita ja monimutkaisempia yhdistettyjä vastaanotto- ja purkulaitteita. Dimafoni toimi parlografin tapaan fonografin periaatteella. Keskisuomalaisessa käytettiin Assman Record -merkkistä levysanelulaitetta 1960-luvulta alkaen ainakin viidentoista vuoden ajan. E - - - F filetti - metallinen koristepainin, jonka toinen koristepää kuumennettiin ja kastettiin kultausnesteeseen. Tämän jälkeen kuvio painettiin korttiin. fonografi - T. A. Edisonin vuonna 1877 keksimä kone merkitsi gaafisesti vastaanottamansa äänet ja pystyi toistamaan ne jälkeenpäin. Koneeseen kuului vahalla päällystetty, sähkömoottorin tai kellolaitteen pyörittämä lieriö, minkä akselissa oli ruuvi. Tällöin lieriö voi pyöriessään liikkua akselinsa suuntaan. Lieriö edessä oli äänenkeräyssuppilo (parlografissa johdolla varustettu huutotorvi), jonka pohjassa oli ohut metalli-, lasi- tai norsunluulevy ja tähän oli kiinnitetty piirtokynä. Kynä painoi kevyesti lieriötä päällystävää vahaa. Pyöriessään kynä piirsi vahaan ruuviviivan. Suppilon kautta levyä kohtaava ääni sai levyn värähtelemään ja kynä painoi kohtisuoraan lieriön pintaan värähdyksiä vastaavia syvennyksiä. Toisto saatiin aikaiseksi, kun asetettiin äänisuppilon kynä ruuviviivan alkupäähän ja lieriö laitettiin pyörimään. freesata - jyrsiä pyöröstereopainolevyjä. Tässä työvaiheessa poistettiin ylimääräiset kohoutumat levyjen painopinnalta. Termiä käytettiin myös ilmoitusten laatta-aineiston jyrsimisestä, kuva-aiheiden poistosta ja rei'ityksestä (tekstiä varten) jne. freesi - pyöröjyrsinkone, jolla (f)reesattiin levyyn jääneitä epätasaisuuksia ja syvennettiin taustoja ym., ks. edellinen kohta. G - - - H harkko - sulatettu ja valumuotissa valettu, pitkä ja kapea kirjasinmetallikappale, josta rivilatomakoneessa suli metallia aina tarpeen mukaan latomista varten. Käytetty myös nimitystä tinatanko. Kyseessä oli kirjasinmetallin kierrätyksen yksi vaihe. Valut tehtiin itse. heikku - Heidelberg-kohopainokoneen nimitys I - - - J - - - K kastiregaali - kirjakekastien säilytyspaikka, jonka päällä on työskentelytaso. kehilö - painokehilö oli metallinen kehys ("raami"), jonka sisään painotuotteen painomateriaali sijoitettiin ja kiristettiin. Painokehilöä käytettiin niin lehti- kuin siviilityössäkin. kehisteen tekeminen - painamista varten sivut tai palstat järjestetään siten että ne laaka-arkille painettuna voidaan taittaa toisiaan seuraaviksi. Samalla varmistetaan että sivujen reunat saavat oikean leveyden. kemigrafi - vastasi esim. kuvapainolaattojen valmistuksesta sekä saattoi toimia myös valokuvaajana. kirjakekasti - myös kasti, kirjasinten lokerollinen säilytyspaikka käsinladonnan aikaan. Kirjakekastit olivat käytettävissä vinossa asennossa pulpetintapaisella telineellä, regaalilla. kirjaltaja - kirjatyöntekijät, esim. telekirjoittajat, ilmoitusvalmistajat, ilmoitusasemoijat, taittajat, latojat, painajat, sitojat. Kuuluvat jäsenenä entiseen Kirjaliittoon, nykyiseen Viestintäalan ammattiliittoon. kirjasin - eli kirjake, kirjasinmetallista valettu nelisärmäinen kirjaimen (numeron, lukumerkin yms.) kohokuvalla varustettu metallikappale, joka on tehty sellaiseksi että se voidaan sovittaa ladelmaan ja sitä voidaan käyttää painamiseen. kirjasinmetalli - metalliseos, joka koostui eri metallilajeista ja jota voitiin käyttää uudelleen. Käytettiin sekä rotaatiopainokoneen stereovaluihin että rivilatomakoneeseen. Metalli oli näillä kahdella koneella koostumukseltaan erilaista. Rotaatiopainokoneen metalli oli kovempaa, koska se joutui kovempaan rasitukseen. Kovuus saatiin aikaan kuparilla. Sulatus tapahtui rivilatomakonetta varten lyijypadassa. Ladelmien käytön jälkeen tämä metalli valettiin taas valumuotissa pitkäksi ja kapeaksi harkoksi, joka taas sulatettiin latomakoneen lyijypadassa. Seos koostui lähinnä lyijy-antimoni-tina -seoksesta. Antimoni teki seoksen kovaksi mutta hauraaksi. Lyijy pehmensi seoksen ja tina teki siitä helposti sulavan. kohopainokone - esim. sylinterilaakakehilökone tai rotaatiokone. Koneessa oli kumitela joka siirsi värin painokehilöön (sylinterilaakakehilökone) tai pyöröstereopainolevyille (rotaatiokone), joilta painoväri siirtyi puolestaan painopapereille. konelatoja - latoi ja valoi tekstin rivilatomakoneella. korrehtuurivedos - oikovedos, oikolukija merkitsi esim. käsinladonnan aikaan ladelmasta otettuun korrehtuurivedokseen virheelliset kohdat, niin että latojat näkivät virheet ja korjasivat ne oolilla lopullista painosta varten. Ooli oli käsinlatojan työväline, eräänlainen naskali, jolla rivin sai kaivetuksi ylös ladelmasta. Rivilatomakoneessa puolestaan virheellinen rivi jouduttiin latomaan kokonaan uudelleen. kulmaleikkuri - laitteella pyöristettiin esim. korttien ym. vähäisten siviilikirjapainotöiden kulmat. kuvalaatta - painamista varten kuvista täytyi aina rasteroida laatat, joiden syövytys oli aikaa vievää ja tarkkaa työtä. Laatan materiaalina oli aluksi yleensä sinkki ja myöhemmin muovi, kaikkein varhaisimmat laatat kaiverrettiin puusta. Muovilaatat valmistettiin skanneritekniikalla, jolloin ei käytetty enää syövytystä kuten sinkkilaatoille. kuvalaattakone - esim. Vario Klimschograph K 181 kopio kuvan laatalle mekaanisesti. Samalla tapahtui rasterointi eli kone luki valokuvan ja sen sävyjen perusteella teki mekaanisesti pisteitä kuvalaattaan. Pisteiden syvyys vastasi kuvan sävyjä. kuvalaattalaitos - lehdelle vuonna 1950 valmistunut kuvalaattalaitos, jossa kemigrafit tekivät kuvapainolaattoja lehden kuvitusta varten. käsinladonta - käsinlatoja asetti metalliset kirjaimet ja merkit yksittäin pystyasennossa latomahakaan, johon tehtiin aina yksi rivi kerrallaan. Valmiit rivit siirrettiin ladelmalaivaan ja sidottiin tiukasti kiinni nyörillä. Oikovedoksen ja korjausten jälkeen sivut ja palstat ryhmiteltiin kehilöksi. Painokoneen ollessa sylinterilaakehilökone kehilö asetettiin suoraan painokoneeseen. Kohopainorotaation ollessa kyseessä kehilöstä otettiin matriisi ja siitä valettiin pyöröstereopainolevy, jolla painettiin lehti. käs'näppäin - oikovedos- eli korrehtuurikone, jolla ladelmasta otettiin vedos tarkastettavaksi lopullista painamista varten eli ns. oikovedos. Ladelma asetettiin koneen vaakatasolle ja sylinteri kuljetettiin kädellä vetäen ladelman päälle asetetun arkin yli. L ladelma - ladelmalaivaan latomahaasta tai rivilatomakoneesta siirretyt, valmiiksi ladotut tekstit. ladelmalaiva - metallinen alusta, sinkkilevy, mihin esim. käsinlatoja siirsi valmiit rivit latomahaastaan. Sinkkilevyn kolmella sivulla oli laita ja yksi sivu oli ilman laitaa. Ladelmalaiva oli myös kuljetus- ja säilytysalusta yksittäisille jutuille ja ilmoitusladoksille sekä tekstipalstoille. Jutut saattoivat olla 1, 2 tai kolme palstaa leveitä, eniten oli yksi palstaisia. latoa - käsin tai koneella tapahtuva painomerkkien järjestäminen sanoiksi ja lauseiksi painamista varten. latomahaka - metallinen, pitkänomainen työväline käsinladonnassa. Hakaan kerättiin rivejä kirjakkeista ja sulukkeista (täyte tai lisäke, jolla vajaa rivi täytettiin). Latomahaan toisella pitkällä sivulla oli matala reuna. Ladottaessa haka pidettiin vasemmassa kädessä ja oikealla kädellä noukittiin kirjakkeet lokeroista hakaan peräkkäin sana sanalta ja rivi riviltä. Kun haka tuli täyteen, niin ladottu osa siirrettiin valmis osa ladelmalaivaan. lay-out - esim. lehden aukeaman tai ilmoituksen luonnos. leipäkirjake - eniten lehdessä käytetyt kirjakkeet, joiden koko vaihteli nonparellista ciceroon (6 pistettä - 12 pistettä eli 2,2554 mm - 4,5108 mm) leipäteksti - lehtiartikkelin toinen, ns. pidempi osa. Lyhyempi osa leipätekstin edellä on ingressi, jossa kerrotaan leipätekstin tärkeimmät asiat tiiviisti. liitteistyslaitteisto - lehdenpostitukseen hankittu kone, jolla liitteet saadaan lehden väliin. Ensimmäinen tuotantoajo koneella tehtiin 20.8.1991. Koneen käyttö on vähäistä. lyijypata - puulämmitteisessä laitteessa sulatettiin käytetyt rivilatomakoneen ladelmat. Sula metalli nostettiin kauhalla valumuottiin, josta se jähmetyttyään jälleen palasi rivilatomakoneeseen sulaakseen kirjasimiksi. Nimitystä käytettiin myös rivilatomakoneen padasta, jossa harkko sulatettiin ladottaessa tekstiä. Tämän koneen pata oli myös aluksi puulämmitteinen, myöhemmin sähkölämmitteinen. M makkeli - makulatuuri, painamisen alussa tuleva huonolaatuinen, pois heitettävä painotyö. Myös virheellinen, käyttökelvoton painotuote. matriisi - syvennyskuva. Muotti, esim. rivilatomakoneen kirjasimen valumuotti tai pahvilaattojen ja stereotypialevyjen valumuotti. matriisipahvi - valmistettiin erikoisesta asbestipitoisesta pahvista, joka kesti kuumuutta tietyn ajan. Pahvi kostutettiin ennen puristusta ja puristuksen jälkeen se kuivattiin. Kuivatun matriisin avulla valettiin pyöröstereopainolevy kohopainorotaatiossa painamista varten. Matriisia käytettiin siis valumuottina. matriisipahvien kuivauslaite - uuni, jossa matriisiprässissä puristettu märkä matriisi kuivattiin pyöröstereopainolevyjen valamista varten. matriisiprässi - matriisinpuristuskalanteri, jolla puristettiin matriisipahvi koneeseen asetetun ladelman päälle sähköisesti nestepaineella. metalliaika - kohopainoaika. Sivunvalmistus toimi 1970-luvun alkupuolelle saakka metalliajassa, jonka jälkeen teksti kirjoitettiin näyttöpäätteillä ja talletettiin tietokoneen muistiin. Sieltä se saatiin ulos valoladonnan kautta. Viimeinen metallilehti painettiin 29.8.1973. Museon näyttelyn seinällä on nähtävissä samalta päivältä sekä vanha kohopainosivu, että uusi offsetsivu. metalliladonta - käsin- tai riviladontamenetelmä, jotka valoladonta korvasi 1970-luvun alussa. miinusuutinen - lehden uutinen ilman otsikkoa. Uutisen alussa on ajatusviiva (miinus) ja sana tai pari on lihavoitu tekstin alussa. N - - - O offsetpainokone - ensimmäinen offsetpainokone otettiin käyttöön Keskisuomalaisessa 30.8.1973. Offsetpainokoneessa mustetta ei siirretä suoraan painomateriaalille, vaan se siirretään ensin sylinterin päällä olevalle kumikankaalla, josta se siirretään painettavalle materiaalille. Tästä johtuu offset-nimitys. oikolukija - merkitsi korrehtuurivedokseen virheelliset kohdat, vertasi oikovedostekstiä alkuperäiseen käsikirjoitukseen ja huolehti kieliasusta. ooli - korjausnaskali. Työväline, jolla käsinlatoja noukki väärät kirjaimet, merkit tai rivit pois ladelmasta. Kyseessä oli puuvarteen kiinnitetty teräspiikki, joka työnnettiin kirjakkeeseen, sulukkeeseen tai riviin ja nostettiin sitten etusormella tukien joko erillinen kappale tai useampia kirjakkeita hieman ylös rivistä. Tämän jälkeen kirjakkeet tai rivi vaihdettiin joko korjauspihdeillä tai sormin. Lopuksi naputettiin naskalin varren tasaisella päällä ladelma tasaiseksi P pahvimatriisi - painokehilöstä otettu syvennyskuva pyöröstereopainolevyn valua varten. Matriisi oli myös ilmoituksen tai valokuvan varastoversio, joka oli leikattu kokosivun matriisipahvista talteen. Siitä valettiin kirjasinmetallista valu, joka tavallaan vastasi kuvalaattaa ja joka taitettiin sivulle. painokehilö - sivunvalmistuksen ollessa vielä metalliajassa painokehilöön eli rautakehykseen kiinnitettiin ladelmat painamista varten. Sylinterilaakakehilökoneessa kehilö kiinnitettiin painokoneeseen ja kohopainorotaatiossa kehilöstä tehtiin matriisi josta valettiin lopulliset pyöröstereopainolevyt. parlo - eli parlografi, toimituksessa käytetty ensimmäinen "sanelulaite", jossa ääni ikuistui vahalieriölle. Menetelmä perustui T. A. Edisonin fonografiin. Nimi juontunee laitetyypin tunnetusta Parlograph-tuotemerkistä. Sanelukone oli jo 1960-luvulla yleisesti käytetty nimi, mutta vanhat lehtimiehet puhuivat edelleen parlosta. painopelti - offsetpainokoneessa käytetty taipuisa metallilevy, jolla yksi sanomalehden sivu painetaan. Painopelti asetetaan sylinterin ympärille, josta se siirtää värin kumikangassylinterille ja tämä puolestaan siirtää värin painomateriaalille. perforaattori - nauhanlävistyskone. Esim. Linotype-merkkinen saksalainen perforaattori hankittiin vuonna 1965. Sillä saavutettiin 25 lyönnin sekuntinopeus. Samana vuonna telekirjoittamossa oli neljä perforaattoria ja kahdeksan telekirjoittajaa kahdessa vuorossa. Telekirjoittimella tullut uutinen muutettiin reikänauhaksi, jonka avulla rivilatomakoneen lisälaite osasi latoa siitä tekstin. piste - yleisin latomavälineiden mittayksikkö, jonka järjesti kirjakevalaja Didot Pariisissa vuonna 1764. Yksi piste on 0,3759 mm. pistotuskone - tällä valmistettiin lehden tilaajien osoitelevyt metallista postituskonetta varten. Levylle pistotettiin eli kirjoitettiin nimi- ja osoitetiedot kohokirjaimin. pikapainokone - painokonetyyppi, käsipainokoneen seuraaja. Pikapainokone voi olle joko esim. sylinterilaakakehilökone tai kohopainorotaatio. Jostain syystä rotaatiokoneiden edeltäjiä on nimitetty pikapainokoneiksi. pohjahöylä - kone, jolla tasoitettiin pyöröstereopainolevyn alapuoli, valamisen jälkeen jääneistä epätasaisuuksista. pikasyövytyskone - kuvalaatan syövytys tapahtui tässä koneessa yhdessä vaiheessa ja nopeammin kuin aikaisemmassa suojatelaus- ja pulverijärjestelmällä. postituskone - pistotuskoneella tehdyt osoitelevyt leimattiin tällä koneella paperinauhalle käsikäyttöisellä postituskoneella eli sammakolla. Myöhemmin sammakko korvautui sähkökäyttöisellä Adrema-postituskoneella. Siinä osoitelevyt asetettiin kasettiin, josta kone otti yhden kerrallaan. Painoväri tuli erillisestä kasetista. Tästä mallista luovuttiin vuonna 1969 ja siirryttiin Scriptomatic-menetelmään. Scriptomatic-menetelmässä tehtiin ensin erityisellä koneella nimi ja osoitelaput pahvikortille. Tämän jälkeen nippu kortteja laitettiin Scriptomatic-koneeseen, joka otti automaattisesti kortin kerrallaan. Samanaikaisesti koneessa alkoi juosta pirtulla tai vastaavalla kostutettu nauha. Nauha ja osoitelappu kulkivat telan lävitse, jolloin pahvilappuun värillä painettu nimi ja osoite siirtyivät nauhalle. Nauha kelautui rullalle ja siirrettiin sitten postituskoneeseen, joka katkoi rullalta osoitelaput ennen lehteen liimausta. Pahvilaput kestivät vain tietyn ajan eli niitä jouduttiin uusimaan. Tästä huolimatta menetelmä oli edeltäjiään nopeampi. 1990-luvun puolivälistä eteenpäin tilaajan nimi ja osoite tulostetaan lehteen mustesuihkutulostimella. puukirjake - olivat käytössä aina 1970-luvun alkuun saakka julisteita painettaessa. pyöröstereopainolevy - pahvimatriisin perusteella valettu puolisylinteri, joka asennettiin rotaatiopainokoneen sylinteriin varsinaista lehden painamista varten. Käytetty myös nimityksiä sterra, pyörökaarilevy, stereovalu, stereotypialevy ja painorumpu. päätoimittaja - painovapauslaki sälyttää päätoimittajalle sekä vallan että vastuun koko lehden sisällöstä mukaanlukien myös ilmoitukset. Päätoimittajan suurin huomio kohdistuu kuitenkin lehden virallisiin kannanottoihin eli pääkirjoituksiin. Päätoimittaja laatii pääkirjoituksia ja apuna hänellä on esim. artikkelitoimittaja, jonka nimike saattaa vaihdella eri lehdillä. Q - - - R rasteroida - painamista varten kuvat täytyi aina rasteroida eli kuva muutetaan pisteiksi. regaali - käsinlatojan työpöytä, pulpetin tapainen teline, jonka päällä olivat kirjakekastit vinossa asennossa. reportteripääte - laite, jolla toimittaja pystyy kirjoittamaan jutun tapahtumapaikalla ja lähettämään sen puhelinlinjoja pitkin toimitukseen. Scrib-merkkinen reportteripääte oli Keskisuomalaisen käytössä 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Se oli raskas ja purkutekniikaltaan liian monimutkainen. Reportteripääte kuitenkin yleistyi ja pieneni 1980-luvun loppuvuosista alkaen. Nykyisin käytetään nimityksiä matkapääte tai salkkumikro. reportti, rapotti - reportaasi, omakohtaiseen havainnointiin perustuva todellisten olojen tai tapahtumien vapaamuotoinen selostus. repro - kuvalaattalaitos muuttui myöhemmin reproksi valoladonnan kehittymisen myötä. Reprossa valmistettiin kuvista osavärifilmit painamista varten. Kyseessä oli reprokuvaus eli "jälleen"kuvaus. reunajyrsin - koneella poistettiin kuvalaatasta ylimääräinen reunaosa, jolloin siitä tuli viisto. Laatta oli helppo kiinnittää viistosta osasta. rivilatomakone - käsinladonnasta siirryttiin osittain rivilatomakoneisiin 1910-luvulla. Latoja kirjoitti näppäimistöltä tekstin ja kone valoi koko rivin kerralla sulaan metalliin kohokirjaimin. Rivilatomakone valmisti metalliin valettua kohotekstiä. rivinvälikiila - sananvälikiila, käytettiin jokaisessa sananvälissä. Näillä kiilattiin rivi tiukaksi ennen valamista. Näin saatiin tasalevyistä palstaa. rivisaha - stereosaha, käytettiin rivilatomakoneen ladosten sahaamiseen oikean mittaisiksi. Käytettiin myös ilmoitusladonnan aineiston työstämisessä. rotaatioapulainen - painaja-apulainen. rotaatiopainokone - koneessa painokehilö on sylinterin muotoiseksi taivutettu stereotyyppilevy, sterra eli pyöröstereopainolevy kaikkein virallisimmin. Painamista ei tehdä pikapainokoneiden tapaan laaka-arkeille vaan paperi juoksee yhtäjaksoiselta rullalta keskeytymättä. Apulaitteet leikkaavat leikkaavat painetut arkit irti, sekä taittavat sanomalehden määrättyyn kokoon. Ensimmäinen rotaatiopainokone Keskisuomalaiseen hankittiin vuonna 1929. Käytetty myös nimeä rotaatio. rotaatiomestari - painokoneen työnjohtaja, joka osallistui myös koneella työskentelyyn. rotaatiomies - painaja rotaatiopainokoneella. Vuonna 1929 hankitun ensimmäisen rotaatiopainokoneen jälkeen painajat alkoivat eriytyä rotaatio- ja siviilipainajiin. Ensiksi mainitut painoivat sanomalehteä ja viimeksimainitut pienpainatteita ja tilaustöitä. S sammakko - käsinpostituslaite, liimauslaite, jolla postituskoneen osoitelipukkeet liimattiin lehtiin vielä 1960-luvun lopulla. Laitteen takaosassa on metallinen kotelo, joka täytettiin liimalla. Paperinauha, johon oli painettu nimi- ja osoitetiedot kulki liimakaukalon kautta laitteen etuosan telojen välistä ulos, jolloin siipimäinen osa leikkasi nauhan poikki laitteen etureunaa vasten ja painoi osoitelipukkeen kiinni lehteen. Nauha kulki eteenpäin postittajan pyörittäessä kahvan etupuolella olevaa lieriötä peukalollaan. Käsipostituslaitteet olivat vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen ruuhka-aikoina käytössä, vaikka olikin hankittu automaattinen liimauslaite. senttari - tilapäinen avustaja, nimitys käytössä ainakin 1920-luvulla. Senttari-nimike poistui toisen maailmansodan jälkeen. Vähitellen se korvautui nimikkeillä avustaja, uutisavustaja, kirjeenvaihtaja ja freelancer. Senttari-nimi johtui hinnoittelusta jutun pituuden mukaan eli kyseessä oli ns. senttipalkka. Hinnoitteluperuste oli huono, koska senttarit pitkittivät juttujaan sen takia keinotekoisesti. siilo - vuonna 1991 postitukseen hankitun liitteistyslaitteiston varastomoduli, johon varastoidaan ennakkoon painetut liitteet tms. siviilipaino - erotuksena lehtipainosta puhuttiin siviilipainoista, jolla tarkoitettiin siviilitöitä eli tilauskirjapainotöitä. Tällaisia olivat mm. nimikortit, kirjat, lomakkeet ja julisteet. sivupaikka - esim. kohopainorotaatiossa pyöröstereopainolevyn paikka painosylinterissä. Puolisylinterinmuotoiset painolevyt piti osata laittaa sylinterin ympärille oikeaan järjestykseen, jotta lehden sivut tulivat myös painettaessa oikeaan järjestykseen. sivupohja - sivupeisti (sivu paste up), jolle valoladonnassa kootaan sivun alkuperäiskappale eli taitetaan se tekstiliuskoista ja rasteroiduista kuvista. Mustavalkoiset sivut valokuvataan suoraan painolevyiksi, mutta värisivuista tehdään osavärifilmit (neljä eri filmiä, jotka käsittivät ns. nelivärikuvan värit) ja näistä osaväripainolevyt. Painolevyinä tässä vaiheessa oli ohut alumiinipelti. sokio - ladelman aukkopaikka, se kohta jonka kuuluukin olla valkoinen, eikä painomusteen aikaansaama jälki. sokiot - painorivin tai painokirjainten välikiilat, välipalat, jolla aikaansaadaan tyhjä tila painojäljen keskelle eli sokeisto stereotypoija - työskenteli latomon ja rotaation eli painon välissä. Stereotypoija haki latojilta valmiin kehilön ja teki siitä matriisiprässissä matriisin pyöröstereopainolevyjen painamista varten. Lisäksi hän teki nk. materiaalikoneella täyte- tai pohjamateriaalia latojille. Käytännössä tämä tarkoitti lehden "valkeita kohtia" eli pohjamateriaali oli eri tasolla kuin ladottu teksti tai kuvalaatat eli siihen ei painoväri päässyt. Stereotypoija valoi myös ilmoitusladonnan laatat. stereotyyppiapulainen - vastasi mm. metallin sulatuksesta konelatomoa (rivi- eli kuumalatomakoneet) ja pyöröstereopainolevyjen valua varten. Sulatus sähköistettiin vuonna 1951, painokoneet muutettiin Kauppakadulta Vapaudenkadun tiloihin. Stereotyyppiapulainen vastasi myös metallin koostumuksesta eli metalli oli aika ajoin laitettava laboratorio analyysiin Helsinkiin, jotta sen aineosien suhde säilyi vakiona. Erityisesti antimonin ja tinan suhde oli tärkeä ja jälkimmäinen oli herkkä palamaan. suluke - käsinladonnan apuväline. Sokeiston pienin/ohuin kappale rivin sulkemisessa. suojatelaus- ja pulverijärjestelmä - varhainen kuvalaatan valmistusmenetelmä. sylinterilaakakehilökone - pikapainokone, jossa painokehilö kulki edestakaisin liikkuvalla vaakasuoralla kehilöalustalla pyörivän painosylinterin alitse. Paperi kietoutuu painosylinterin ympärille. T tasovalin - laite, jolla valettiin esim. yritysten lähettämistä matriiseista painokehilöä varten esim. matriisin sisältämä ilmoitus. Tällöin ei tarvinnut kaivertaa erikseen kuvalaattoja tai latoa tekstejä. teippari - teletypekirjoittaja, joka 1970-luvun alussa kirjoitti toimittajien tekstit reikänauhalle. Reikänauhalta teksti syötettiin tietokoneeseen latomista varten. Käytetty myös nimityksiä telekirjoittaja ja telerei'ittäjä. Teipparit alkoivat 1960-luvulta lähtien korvata konelatoja. Reikänauhalla yksi konelatoja saattoi ohjata kahta latomakonetta yhtä aikaa. Hurjimmat konelatojat hoitivat urakkapalkalla jopa neljää rivilatomakonetta. Konelatojaan nähden teipparit olivat pienipalkkaisia. telahyty - painotelan ympärillä oleva kumimateriaali. telahytypata - padassa valmistettiin kumimateriaalia painotelaan. telaruoto - akseli, jonka ympärille kumimateriaali valettiin. telefotolaite - laite jolla voitiin lähettää ja vastaanottaa valokuvia. Ensimmäinen tällainen laite hankittiin Keskisuomalaiseen vuonna 1955. Museon näyttelyssä on nähtävillä Hell-telefotolaite. telex - kaukokirjoitinlaite, ensimmäinen puukoteloinen telex hankittiin Keskisuomalaiseen vuonna 1952 nopeaan uutisten välitykseen maailmalta. Laitteella voitiin myös lähettää tekstiä ja hoitaa täten myös liikekirjeenvaihtoa. Kaukokirjoitin poistui käytöstä vasta 1980-luvun alkupuolella. tiikelipainokone - esim. Original Heidelberg, kone, jolla painettiin siviilipainotöitä, arkkipapereiden syöttö tapahtui em. koneella automaattisesti. Tiikelikoneissa painaminen suoritettiin siten, että kaksi laakapintaa joutuu vastakkain. Konetta käytettiin aksidenssitöissä kuten korttien, etikettien tai ohjelmien painamisessa. Viimeiset tiikelipainokoneet jäivät pois käytöstä vuonna 1973, kun pienpainotöiden vastaanotto lopetettiin. toimituksellinen teksti - toimittajien kirjoittamat tekstit erotuksena esim. ilmoituksista. toimituspäällikkö - on toiminut Keskisuomalaisessa vuodesta 1963 eteenpäin. Hän on toimituksen henkilökunnan päällikkö, päätoimittajasta aluksi toinen hierarkiassa, sittemmin kolmas. toimitussihteeri - toimituksen työnjohtaja. Nimike periytyy lehden teon varhaiselta ajalta, jolloin toimituksessa oli vain päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimittaja. Toimitussihteeri ratkaisee toimituksen hankkiman jutun uutisarvon. Laitetaanko juttu monelle palstalle, etu- vai sisäsivulle tai laitetaanko kuva mukaan vaiko pelkkä teksti. Lisäksi hän saattaa palautella toimittajien hengentuotteita uudellaan kirjoitettaviksi U uutelo - uutinen oikein vanhalla lehtikielellä. Sana on mainittu mm. Keski-Suomen ensimmäisen lehden ohjelmanjulistuksessa vuonna 1871. V valistin - pyöröstereopainolevyjen valistin eli valinkone, jossa levyt valettiin matriisien perusteella. valoladonta - offsetladonta, jossa käyttöön tuli offsetpainokone. Aluksi valolatomakoneet olivat melko mekaanisia (esim. Diatype).Valoladonnassa kirjasimet valottuivat peräkkäin valoherkälle paperille, joka kulki umpinaiseen kasettiin. Paperi johdettiin sitten kasetista kehityskoneeseen. Ensimmäinen offset-lehti ilmestyi 30.8.1973. Valolados oli "valokuva jutusta". viivake - latomaviivake eli latomalinja, joka erotti käsinladonnassa ladotut rivit toisistaan. Rivin valmistuttua viivake siirrettiin eristämään seuraavaa riviä. Viivake oli myös apuväline nostettaessa valmiita rivejä latomahaasta latomalaivalle. Viivakkeita käytettiin myös viivojen painamiseen tekstiin. väliste - käytettiin siviilikirjapainossa (esim. nimikortit, kirjat, lomakkeet ja julisteet) täytemateriaalina rivien välissä ladottaessa metallikirjakkeista tekstiä. Näitä katkottiin leikkurilla eli giljotiinilla metallikappaleesta aina sopivan mittaisiksi pätkiksi. värierottelu - värikuvasta erotetaan neljä osavärikuvaa. värikivi - näiden päällä levitettiin kuvalaattojen painoväri kuvalaattalaitoksella suojatelaus- ja pulverimenetelmän aikana. W - - - X - - - Y yleisten uutisten osasto - vastasi Keskisuomalaisen urheilu- ja ulkomaanuutisista ainakin 1950-1960 -luvuilla. Nykyisin valtakunnan uutisryhmä, osa kotimaan ostoa. Z - - - Å - - - Ä - - - Ö - - -