Warkauden-, Joroisten -ja Heinäveden lehdillä juhlavuosi 

Mediatalo Keskisuomalaisen lehdistä Warkauden Lehti täytti tänä vuonna 100 vuotta, Joroisten Lehti 70 vuotta ja  Heinäveden Lehti 50 vuotta. Kaikkia kolmea lehteä juhlittiin 13.9.2019 Varkaudessa. Mediatalo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi piti tilaisuudessa juhlapuheen.   

Vesa-Pekka Kangaskorpi:

Arvoisat kutsuvieraat 

On suuri ilo ja kunnia päästä puhumaan tähän tilaisuuteen. Minulla on henkilökohtainen suhde kaikki näihin juhlinnan kohteena oleviin lehtiin. Joroisten Lehteen se on tosin ohuempi ja lyhyempi kuin kahteen muuhun juhlinnan kohteeseen.  Oman mediaurani ensimmäinen merkittävämpi tehtävä oli toimia Savon Medioiden puheenjohtajana 1990-luvun lopulta lukien. Sekä Warkauden Lehti että Heinäveden lehti kuuluivat jo tällöin Savon Mediat -kokonaisuuteen. Nyttemmin nimi on muuttunut Savon Mediaksi, joka on osa Keskisuomalainen-konsernia. Joroisten Lehti liittyi mediaperheeseemme myöhemmin - kun Mediatalo Keskisuomalainen osti lehden vuonna 2015 Tikan suvun silloin omistamalta Länsi-Savo -konsernilta. Ja nyt tänä keväänä Keskisuomalainen-konserni hankki omistukseensa loputkin Tikan suvun lehtikokonaisuudesta sekä Kaakon Viestinnän että Etelä Savon Paikallismediat.

Warkauden_lehden_100_v_juhlat_mmKangaskorpi3.jpg

Kuvassa Mediatalo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi, päätoimittaja Sari Ristamäki ja toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeanty (Sumitomo FW SHI).

Keskisuomalainen-konserni kustantaa nykyisellään noin sataa lehteä ja on selvästi Suomen suurin lehdenkustantaja lehtinimikkeillä ja esimerkiksi toimittajien määrällä mitattuna. Yhtiömme maksaa kuukausittain palkkoja noin 6 000 hengelle ja suuri osa tekijöistämme ja tuotteistamme on maakunnissa ympäri Suomea. Laajasti tulkiten Savossa työllistämme yli 1 000 henkeä. Tullessani yhtiön hallitukseen vuonna 1996, yhtiö koostui lähinnä Keski-Suomessa ilmestyvästä sanomalehti Keskisuomalaisesta ja alueen paikallislehdistä. Yhtiö on lähes kymmenkertaistunut tästä. Mediamurroksen myllätessä olemme tästä suorituksesta jopa hieman ylpeitä.

Juhlinnan kohteena olevissa lehdissä ja myös niiden levikkialueissa on paljon omaleimaisia piirteitä mutta myös paljon yhdistäviä tekijöitä. Kaikille yhteistä on vahva sitoutuminen omiin lukijoihinsa ja alueensa elinvoimaisuuden vaalimiseen. "Kaikille yhteistä on vahva sitoutuminen omiin lukijoihinsa ja alueensa elinvoimaisuu-den vaa-limiseen."

Juhlittavilla lehdillä on kaikilla oma syntyhistoriansa.  Joroisten lehti perustettiin Antti J Immosen toimesta 70 vuotta sitten. Lehden perustaja oli aiemman Warkauden Lehden entisen päätoimittajan Mai Koivulan äidin serkku. Immonen viljeli sukukartanoa Joroisissa ja halusi itselleen mieluisan paikallislehden. Parhaiten se hoitui perustamalla sellaisen itse. Lehden mieluisan linjan varmisti, että hän toimi itse myös lehden päätoimittajana. Hänen väsyessään kahden homman hoitamiseen, päätoimittajaksi kutsuttiin serkkutyttö – Maire Koivula, joka oli Mai Koivulan äiti. Tämä pesti tosin jäi linjaerimielisyyksien takia melko lyhyeksi.

Päätoimittajilla ja omistajilla tuppaa ajoittain olemaan linjaristiriitoja.

Seuraavaksi päätoimittajaksi nousi legendaarinen Olavi Hyvönen, Lehti-Olli. Joka myöhemmin palkittiin merkittävästä työstään pitäjänneuvoksen arvolla. Lehti päätyi myös hänen omistukseensa. Tämä vähensi oleellisesti kismaa omistajan ja päätoimittajan välillä.

Heinäveden lehden historia on lyhyempi ja ehkä kaupallisempikin. Lehden perusti Aarre Jylhävaara, joka perusti myös useita muita Sanomalehtiä. Vuonna 1987 lehti myytiin Warkauden Lehti Oy:lle. Lehden linja oli alussa heinäveteläisyys ja sitä se on vieläkin. Savolaisesta näkökulmasta on harmillista, että valtioneuvosto antoi Heinävedelle luvan muuttaa Pohjois-Karjalaan.

Warkauden Lehti on vanhempi kuin Varkauden kaupunki. Varkauden silloinen kauppala syntyi vuonna 1929 kun lehti vietti 10-vuotispäiviään. Lehti oli syntynyt vuonna 1919 ruukkikylään Joroisten ja Leppävirran rajalle. Toimitus ja lehti ennättivät olla molempien mahtipitäjien puolella ennen kuin oma kauppala syntyi.

Varkauden itsenäistyminen olikin lehden ensimmäinen vahva missio.  Lehden perusti ja sitä päätoimitti Armas Emanuel Salmelainen. Salmelainen oli jääkäri, joka oli rautasorvarin poika. Salmelainen oli aiemmin ollut perustamassa Metsästys ja Kalastus lehteä. Ja saanut siellä kokemusta lehden teosta. Työt loppuivat ensimmäisessä lehdessä ja maailman kuohuessa ympärillä Salmelainen päätti lähteä kouluttautumaan jääkäriksi Saksaan, kokeiltuaan ensin vakuutusmyyjäkin hommia.

Pesti jääkäripataljoona 27:ssä jäi lyhyeksi, sillä hänet kotiutettiin sotapalvelukseen kelpaamattomana 1916, ja paluumatkalla hän jäi santarmien vangiksi Torniossa päätyen Pietariin vankilaan. Vallankumouksen alkaessa Venäjällä 1917 hän pääsi vapauteen ja Vapaussodan jälkeen hän perusti Warkauden Lehti nimisen lehden 1919.

Salmelainen huolimatta poliittisesta taustastaan linjasi lehden poliittisesti riippumattomaksi: ” lehti ei tule ajamaan minkään puolueen asioita” ”Suppeaan, siivoon ja arvokkaaseen asuun puetuille, vastakkaisia puoluenäkökantoja selvitteleville kirjoituksille tämän lehden palstat, mikäli niitä riittää, ovat kyllä avoinna. Toimitus pitää kuitenkin itsellään oikeuden keskeyttää sukeutunut väittely, milloin on tarve”

Hän toimi lehden vetäjänä kuolemaansa saakka ja sen jälkeen lehti siirtyi A. Ahlströmin omistukseen. Yhtiö ja sen paikallinen patruuna Edvard Cedercreutz oli jo aiemmin tukenut lehden taloutta. Mielenkiintoinen linkki Keskisuomalaiseen oli jo tällöin. Salmelainen olisi halunnut työnsä jatkajaksi päätoimittajana Juho Takalan, jonka veli Antoni Takala oli päätoimittajana Keskisuomalaisessa myöhemmin 1930-luvulla.

Ahlström omisti lehteä aina vuoteen 1986 saakka, jolloin lehti siirtyi Savon Sanomien omistukseen ja sieltä myöhemmin nykyiseen omistukseen.

Varkauden lehti on kokoluokaltaan ja painoarvoltaan merkittävä lehti, jolla on aina ollut vahvoja ja arvostettuja päätoimittajia kuten muitakin toimittajia. Lehden toimituskunnassa ovat vaikuttaneet mm. Arto Paasilinna ja Risto Karlsson. Nykyinen päätoimittaja on jatkanut kunniakkaasti edeltäjiensä perintöä.

 

Warkauden_100_juhlat_kangaskorpi_2.jpg

Mediatalo Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan Warkauden lehti on kokoluokaltaan ja painoarvoltaan merkittävä lehti, jolla on aina ollut vahvoja ja arvostettuja päätoimittajia ja muitakin toimittajia.


Arvoisat kuulijat,

Paikallislehdet kuten myös maakunta- ja aluelehdet elävät tiukassa symbioosissa ympäröivän yhteisön kanssa. Lehti ei menesty kestävällä tavalla jollei sen seutukunta menesty ja ole elinvoimainen.

"Lehti ei menesty kestävällä tavalla jollei sen seutukunta menesty ja ole elinvoimainen."

Tästä kohtalonyhteydestä muodostuu selvä suhde lehden ja seutukunnan välille. Median tehtävä on toki toimia riippumattomasti. Haastaa valtaapitäviä, tuoda esiin epäkohtia, tonkia tunkioita ja olla vallan vahtikoirana. Mutta tämän ohessa erityisesti paikallislehdillä on keskeinen tehtävä ja velvoite olla alueensa sanansaattajia ja edunvalvojia. Lehti ei voi olla eikä ole paikallisen eliitin äänitorvi vaan sen tulee olla, ja se on, koko seutukunnan yhteisen edun vaalija. Tässä suhteessa uskon, että kaikki juhlan kohteena olevat lehdet täyttävät paikkansa. Lehtien, kuten muunkin median tehtävä on herättää tunteita ja intohimoja. Tämä usein mittautuu palautteen kautta. Palaute on meille erinomaisen tärkeää. Siksi lehden tekijöiden pitää olla valmiita kohtaamaan palaute nöyränä, muttei nöyristellen.

Lehdentekijöiden on hyvä omata kyky luontevaan dialogiin myös paikallisten päättäjien kanssa -niin poliittisten päättäjien kuin viranhaltijoiden sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa.

Onkin todella miellyttävä huomata, että seutukunnan vaikuttajista moni on antanut arvokasta aikaansa juhlallemme.

Sanomalehden asema on Suomessa säilynyt median murroksesta huolimatta vahvana. Suomalaiset lukevat ja seuraavat sanomalehtibrändejä erittäin innokkaasti. Lukemisen tavat ovat toki muuttuneet ja sisältöjä seurataan enenevästi digitaalisesti.  Paikallislehdissä paperisen lehden suosio on säilynyt erittäin vahvana, ja valtaosa lukijoistamme haluaa paikallislehtensä edelleen nimenomaan paperisena ja on siitä myös valmis maksamaan.  Varkaus paikkakuntana on erinomainen paikka juhlistaa sanomalehteä ja ehkä juuri paperista sanomalehteä.  Varkaudessa on vahvaa metsäteollisuutta, graafista teollisuutta sekä lehden kustantamista. Enso, Sanoma ja Savon Mediakin ovat Ahlströmin ohessa näkyneet paikkakunnalla vahvasti.

 

Hyvät kuulijat,

Suomalainen sanomalehdistö on, kuten koko suomalainen yhteiskunta, suurten muutosten äärellä. Molempien on löydettävä oma tiensä myllerrysten keskellä. Suomi keskittyy voimakkaasti ja usein unohtuu se, että elämää ja edellytyksiä elää pitää olla myös kehäkolmosen ulkopuolella. Tämä seutukunta ja myös nykyinen Keskisuomalainen-konserni ovat esimerkkejä siitä, että yhdessä tekemällä ja uudistumalla myös maakunnissa voi pärjätä. Maakuntien kuten maakunnallisen mediankin osalta pärjääminen vaati tervettä itsetuntoa. Kykyä ja luottamusta omaan tekemiseen. Samalla pitää olla valmiuksia myöntää realiteetit ja niiden puitteissa hakea menestystä. 

Paikallislehdillä on merkittävä rooli sananvapauden toteutumisessa. Google, Facebook tai edes kotimainen valtamedia eivät ole välttämättä aidosti kiinnostuneita mitä maakunnissa tapahtuu. Kansainvälisesti uutiskynnyksen ylittää joku absurdi anekdootti eukonkannosta tai muurahaispesässä istumisesta. Myös kotimaisten jättien kuten YLE:n ja Iltapäivälehtien asialistalle nousevat harvoin päivänpolttavat paikalliset asiat.

 

"Paikallislehdillä on merkittävä rooli sananvapauden toteutumisessa." 

Paikallinen media taas elää paikkakunnan tapahtumista. Paikallisdemokratian näkökulmasta paikallislehdet ovat lähes korvaamattomia. Tuskinpa kunnallisvaalit tai niissä olevien ehdokkaiden agendat näkyisivät ilman paikallislehtiä.  Paikallislehtien joskus ”kotikutoisille” otsikoille ja jutuille pienistä paikallisista asioista on helppo naureskella valtakunnallisissa mediaa käsittelevissä ohjelmissa, mutta ilman niitä paikallisten tapahtumien ja elämän seuraaminen olisi huomattavasti vaikeampaa. 

Sananvapaus ja demokratia ovat asioita, jotka liittyvät oleellisesti toisiinsa. Maailmalla molemmat ovat olleet viime aikoina kovassa paineessa. Suomessa demokratian kannalta ei ainakaan vielä merkittävää huolta ole mutta sananvapauden osalta meidän pitää olla hereillä. Kaventuva sananvapaus taatusti kaventaa myös demokratiaa. Kotimaisen kaupallisen median taloudellinen ahdinko voi muodostua aidosti uhaksi sananvapaudelle. Poliittinen painostus eivätkä kuntapäättäjät meitä uhkaa – mutta rahojen loppuminen sitä voi uhata. Tätä vastaan paras lääke on liiketoiminnallinen tehokkuus ja siihen liittyvä suurempien yhtiökokonaisuuksien rakentuminen. Sanavapaus edellyttää taloudellista riippumattomuutta.

Suomalaista lehdistöä on kohdeltu aika kaltoin viime vuosina. Suomessa on länsimaiden korkein arvonlisäverokanta yhdistyneenä muutoinkin kansainvälistä mediatarjontaa suosivaan verotukseen. Paikallislehtien suuri haaste on ollut myös valtiollisen Postin toiminnan tehostaminen, jossa maksumiehenä ovat olleet maakuintien lehtipalvelut. Myös verorahoitteinen YLE on tuonut mukanaan omia haasteitaan. Mediatoimiala ei kaipaa tukiaisia mutta se tarvitsee oikeudenmukaisen toimintaympäristön.

Omaa toimintaamme tehostamalla ja kasvua hakemalla olemme selvinneet ja selviämme tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää sitä, että pystymme lunastamaan myös tulevaisuudessa luottamuksenne tuotteisiimme. Niin sisältötuotteena kuin ilmoitusalustana.

 

Hyvät kutsuvieraat

Haluan onnitella ja kiittää kolmea lehteämme ja niiden henkilökuntaa hyvästä työstä. Lehden tekijät tekevät työtään nykyään monien paineiden alaisina ja ansaitsevat kunnioituksemme. Erityskiitos kuuluu Sari Ristamäelle, joka on upeasti johtanut näitä kolmea lehteä.

WL100.jpg

"Erityskiitos kuuluu Sari Ristamäelle, joka on upeasti johtanut näitä kolmea lehteä."

Kuvassa päätoimittaja Sari Ristamäki, Vesa-Pekka Kangaskorpi ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari ja muita juhlavieraita.

Kuitenkin suurin kiitos kuuluu lehdenlukijoille ja ilmoittajille, jotka ovat lehtiimme luottaneet vuosikymmenien ajan. Luottamus tekee meidät nöyriksi ja kiitollisiksi. Ja antaa voimia kehittää lehtiämme entistä paremmiksi.

 

Kiitos


Kirjoittanut 3.10.2019

KOMMENTIT

Jätä kommentti
(Sähköpostiasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha Code

Click the image to see another captcha.