FullSizeRender.jpgAmsterdamissa pohdittiin sanomalehden tulevaisuutta

Amsterdamissa järjestettiin Kansainvälisen Sanomalehtien Liiton ja kustantajien hallituksen (Wan –Ifra) kokous 12. lokakuuta.  Kokouksessa oli mukana parisenkymmentä sanomalehtialan päättäjää.  Kokouksessa pohdittiin sanomalehtien tulevaisuutta ja erityisesti digitalisoitumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja haasteita.

 

Pitkästä aikaa yhteisössä oli myös toiveikkuutta.  Sähköisestä tekemisestä on ruvennut löytymään myös tuottoja, ja paperisenkin sanomalehden osalta tietyillä markkinoilla näkyi pieniä positiivisia pilkahduksia.  Paperinen sanomalehti on edelleenkin globaalisti merkittävin tiedonlähde, ja suuressa osassa maita myös merkittävin ilmoitusväline.

 

Keskustelu sanomalehden merkityksestä yhteiskunnallisen aktiivisuuden ylläpitäjänä sekä demokraattisten arvojen mukaan lukien ihmisoikeuksien edistäjänä on maailmalla laajasti tunnustettu.  Maailmalla 2.5 miljardia ihmistä lukee säännöllisesti paperista sanomalehteä ja sen lisäksi yli 800 miljoonaa ihmistä lukee digitaalisia lehtiä.  Sanomalehden merkitys globaalisti on edelleenkin huikea.  Sanomalehtiliiketoiminnassa tuotoista globaalisti tulee 93,5 prosenttia paperisesta tuotteesta ja loput digistä.  Digin osuus kasvaa, mutta paperin merkitys on ylivertainen.

 

Wan –Ifran hallitus julkisti julkilausuman, jossa vedottiin maailman poliittisiin johtajiin lehtimiesten turvallisuuden puolesta kriisialueilla ja epävakaissa olosuhteissa.  Moni journalisti menettää henkensä tai vapautensa puolustaessaan sananvapautta kriisialueilla tai totalitäärisissä olosuhteissa.  Näitä haastavia olosuhteita löytyy hyvin läheltä.  Naapurimaassamme Venäjällä on myös kasvavassa määrin toimittajiin kohdistuvaa painetta.

 

Suomalaisittain hallituksen kokouksessa oli hieno hetki, kun oman Sanomalehtiemme Liiton ja suomalaisen lehdistön edelläkävijyyttä palkittiin sanomalehden huomioimisessa kouluopetuksessa.  Suomi on kolmas maa, jossa on käynnistetty erityinen ohjelma lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen sanomalehden avulla.  Suomea ennen ovat liikkeelle lähteneet ainoastaan Yhdysvallat vuonna 1961 ja Tanska  vuonna1962.  Suomi käynnisti vuonna1964 Sanomalehti kouluissa -kampanjan, joka on merkittävästi tukenut muun muassa suomalaisten koulujen menestystä kansainvälisessä Pisa-vertailussa.  Suomen puolesta kunniamaininnan kävi pokkaamassa Sanomalehtien Liiton edustajana Hanna Romppainen, joka liitossa vastaa kyseistä alueesta.

hanna_romppainen.jpg 

Hieman harmillisempaa oli vastailla kysymyksiin, miksi Suomessa on poikkeuksellisen korkea sanomalehtien arvonlisävero.  Tätä asiaa ihmeteltiin samalla kuin Suomea kehuttiin lasten lukemisen edistämisessä.

 

Kokouksen perusteella sanomalehtimedia maailmalla, kuten Suomessakin, on elinvoimainen ja uudistuva.  Toivottavasti myös kotimaiset päättäjämmekin havahtuisivat sanomalehden laajaan yhteiskunnalliseen merkitykseen.  Tässä kokouksessa tämä merkitys näkyi lasten ja nuorten lukemisen edistämisessä.


Kirjoittanut Vesa-Pekka Kangaskorpi 20.10.2014

KOMMENTIT

Jätä kommentti
(Sähköpostiasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha Code

Click the image to see another captcha.