Keski-Uusimaa 100 Vuotta -juhlapuhe 2.11.2018

Vesa-Pekka Kangaskorpi:

"Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, arvoisa Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu

Keski-Uusimaa -lehti perustettiin heti Kansalaissodan jälkeen Espanjantaudin piinatessa maatamme.  Lehden perusti liikemies A.Hjalmar Suominen loppuvuodesta 1918 - ja jo seuraavana vuonna - hänen perustamansa lehti kertoi suru-uutisen, jossa todettiin liikemies Suomisen menehtyneen mainittuun Espanjantautiin. 

Suominen perusti lehden keskeiselle Uusimaalle, koska alue oli hänen näkemyksensä mukaan valistuksen tarpeessa. Toki liikemiehenä hänellä oli vaikuttimena myös liiketoiminnan mahdollinen kaupallinen menestys.

Paikkakunnalle tullut uusi valistaja puuttuikin heti ensimmäisissä numeroissaan paikallislehdelle hyvin sopiviin aiheisiin: alueen tiet ja valaistus olivat moitteiden arvoisia ja asioihin piti saada korjausta. Lähestymiskulma on ajankohtainen edelleenkin. Käsittelen aihetta puheessani myöhemmin vielä lisää.

Omistajan äkillisen poismenon tapahtuessa alueen valistuneet liikemiehet olivat jo niin tykästyneistä omaan alueensa lehteen, että muodostivat konklaavin omistamaan ja johtamaan tuoretta sanomalehteä.

Lehden syntyhistoria on hyvin tyypillinen suomalaisen lehden syntyhistoria - tosin ehkä keskimääräistä pienemmällä aatteellisella paatoksella ja hieman keskimääräistä suuremmalla taloudellisella eetoksella.  

Valistuneet liikemiehet ottivat vastuun taloudesta ja palkkasivat topakan päätoimittajan luotsaamaan lehteä. Lehden poljento oli edistysmielistä. Keskeiset omistajat olivat Edistyspuolueen jäseniä.

Päätoimittajaksi tuli Eino Karttunen ja lehden levikki alkoi vakaasti kasvamaan. Ensimmäisiä suuria päätöksiä olivat toimitalon ja oman painon hankinnat.  Ensimmäiset vuodet, kuten lehtitaloilla pääsääntöisesti näihin aikoihin, olivat taloudellisesti vaikeaa.  Toiminnan jatkuvuus oli asiaan vihkiytyneiden liikemiesten pitkämielisyyden varassa.

Vuonna 1923 lehti vietti 5-vuotisjuhliaan ja juhlanumerossa todettiin että ”Puolue-elämä on meillä jo niin kiteytynyttä veriin, että mitään itsenäistä ei tahdota sallia vaan kaiken pitää kulkea välttämättä puoluepuitteissa.  Ja kourallinen miehiä ratkaisee puolue-etujen valossa kaikki pyrkimykset”

Nyt tähän kouralliseen on onneksi sentään tullut mukaan vankka joukko naisia.

Lisäksi juhlalehdessä esitettiin toivomus, että toiminta jatkuisi vielä ainakin seuraavat viisi vuotta.  Tähän toivomukseen lehdet lukijat vastasivat siten, että tänään juhlimme lehden 100-vuotista taivalta.

Keski-Uusimaa -lehti kulki käsi kädessä isänmaan pulssin mukana vuosikymmeniä eteenpäin. Politiikan ja talouden turbulenssit näkyivät niin lehden sivuilla kuin lehtiyhtiön taloudessakin. Lehden elinvoimaisuus kehittyi alueen elinvoimaisuuden kasvun myötä.

Tämä lainlaisuus on voimassa edelleenkin - alueellinen sanomalehti elää tiiviissä symbioosissa seutukuntansa kanssa.

1970 –luvulla Keski-Uusimaan keskeiseksi vallankäyttäjäksi nousi jälleen valistunut liikemies - Eero Lehti.  Kauppaneuvos Eero Lehden johdolla Keski-Uusimaan ympärille rakentui merkittävä ja laajasti noteerattu mediakonserni. Keski-Uusimaasta tuli keskeinen osa kauppaneuvos Eero Lehden Lehtiyhtymä- konsernia.

Myös osana uutta kokonaisuutta Keski-Uusimaa säilytti vahvasti oman polkunsa ja agendansa.  Eero Lehden vahva persoona toi vielä lisää kipinöintiä sanomalehden ja koko konsernin ympärille. Eero Lehti nousi keskeiseksi alueelliseksi sekä valtakunnalliseksi vallankäyttäjäksi. Kauppaneuvoksen asema ja näkyminen tukivat myös lehden ja yhtiön näkyvyyttä.

Keski-Uusimaalla on tilaajamarkkinalla suuri ja mahtava kilpailija Sanoma-konsernin lippulaiva Helsingin Sanomat.  Helsingin Sanomat pyrki voimallisesti Keski-Uusimaan ja muidenkin Lehtiyhtymä- konsernin lehtien apajille.  Eero Lehti ei tässä taistossa jäänyt toimettomaksi ja vastasi kisaan ostamalla ja perustamalla kaupunkilehtiä, jotka nakersivat Helsingin Sanomien elintilaa. Tästä kokonaisuudesta hiljalleen muodostui tuleva Lehtiyhtymä–kokonaisuus.

Tuusula, Kerava ja muu Keski-Uusimaan levikkialue olivat muotoutuneet tehokkaiden tie- ja ratayhteyksien seurauksena kiinteäksi osaksi pääkaupunkiseutua. Törmäykset kahden mediakonsernin välillä olivat väistämättömiä. 

Taistelu Hesarin ja mahtavan Sanoma-konsernin kanssa on hieman taittunut mutta jännite ja kilpailuasetelma ovat edelleen olemassa. Ja hyvä niin – sananvapauden näkökulmasta.

Palataan taas historiaan: 1980 luvulla vauhti oli jo kovaa. Rakennettiin hulppea painotalo ja yhtiön operatiiviseen johtoon oli noussut Jukka Virta.

Lehteä päätoimitti pitkäaikaisen päätoimittaja Soramiehen jälkeen arvostettu journalisti Auvo Kantola.  Keski-Uusimaan levikki kasvoi 80-luvulla yli 24 000 kappaleeseen.

Lopullisesti moderniksi mediakonserniksi kokonaisuuden luotsasi kunnanjohtajan paikalta yhtymän nokkamieheksi siirtynyt Jorma Hämäläinen.  Joka myöhemmin myös saatteli Keski-Uusimaan -osana Lehtiyhtymää-  Mediakonserni Keskisuomalaisen huomaan. Jorma Hämäläinen vanhana keskisuomalaisena oli erinomainen tulkki Lehtiyhtymän ja Keskisuomalaisen välillä. Jorman käytännönviisas toiminta esti monia turhia törmäyksiä.

Tosiaankin, vuonna 2013 Eero Lehti myi Lehtiyhtymän Keskisuomalainen Oyj:lle, joka julkaisee mm maan vanhinta suomenkielistä sanomalehteä Keskisuomalaista. Konsernin muita tunnettuja tuotteita ovat muun muassa Savon Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat.

Keski-Uusima on tänään elinvoimainen lehti, jota paperilla ja verkossa lukee säännöllisesti 64 000 lukijaa.  Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin lehden historian aikana. Lukemisen muoto on toki muuttunut 100-vuoden aikana melkoisesti. Jos lehteä aiemmin luettiin paperisena aamiaispöydän äärellä - niin nyt yhtä usein lehteä selataan älypuhelimesta junassa matkalla vaikkapa Keravalta työpaikalle Helsinkiin. Keski-Uusimaa lukeutuu lehtiin, jotka ovat digitaalisuuden myötä myös pystyneet kasvattamaan hetkittäin tilaajamääräänsä.

Kuten tunnettua, tilattavien lehtien paperiset levikit ovat viime vuosina –mediamurroksen seurauksena - olleet paineessa ja levikit ovat laskeneet huippuvuosista. Kuitenkin lehtiä, kuten myös juhlinnan kohdetta, luetaan tänään enemmän kuin koskaan ja laajemmalla alueella kuin koskaan.

Lehti tavoittaa ihmisiä myös oman alueensa ulkopuolella ja vie näin alueensa sanomaa aiempaa laajemmalle. Myös tämä rooli on paikallislehdelle oleellinen.

Hyvät juhlavieraat

Keski-Uusimaa -lehden yhteydessä ei voi olla nostamatta esiin Tuusulan järven liepeillä vaikuttanutta taiteilijayhteisöä.

Tämän yhteisön kautta löytyy myös mielenkiintoisia yhtymäkohtia Keski-Uusimaa Lehden ja Sanomalehti Keskisuomalaisen välillä. Juhani Aho (aiemmin Brofeldt) oli Eero Erkon kanssa käynnistämässä Keskisuomalaisen ensimmäistä versiota – Keski-Suomi -lehteä - Jyväskylässä 1870 –luvulla.

Taas myöhemmin Keski-Uusimaa -Lehti oli vahvasti nostamassa Tuusulan seudulle muuttanutta Juhani Ahoa oikealle paikalle kansakunnan kaapin päälle.

Sanomalehti Keski-Suomi kirja-arvostelussaan 1871 lähes ainoana lehtenä ylisti Aleksis Kiven Seitsemää Veljestä.  ”Kerrankin kirja, jota myös tavallinen kansalainen ymmärtää” –ajatuksella.

Keski-Uusimaata ja sen sisältöä ovat vahva älymystön ja kulttuuriväen läsnäolo sävyttäneet koko historian sivu.

 Hyvät kuulijat

Paikalliselle sanomalehdelle on aivan oleellista -ehkä oleellisinta – elää alueensa ja sen ihmisten sykkeessä ja sykkeestä. Sanomalehti ei voi olla minkään yksittäisen ryhmän tai eliitin äänitorvi, vaan sen pitää olla lukijansa äänenkannattaja.  Sanomalehti ei voi eikä saa olla eliitin jatke, vaan lehden kautta myös niiden, joiden ääni ei muutoin tule kuulluksi, tulee saada äänensä kuultavaksi.  Keski-Uusima lehdestä tämä huokuu vahvasti.

Keskisuomalainen-konsernin arvojen keskeiset elementit ovat läheisyys ja vastuullisuus.  Nämä arvot näkyvät myös Keski-Uusimaa Lehdessä.

Konsernissamme on monia maamme vanhimpia sanomalehtiä, jotka ovat edelleen säilyttäneet elinvoimansa.  Uskon, että nämä mainitut arvot ovat keskeisesti lehtiämme kantaneet läpi vuosikymmenien.

Arvoisat Juhlavieraat

Vapaalla kotimaisella kaupallisella lehdistöllä on edelleen aivan keskeinen rooli sananvapauden toteutumisessa, ja sitä kautta demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamisessa. Viime vuosina - aivan viime aikoinakin - olemme joutuneet vahvasti näiden perusasioiden äärelle. 

Toimittajien fyysinen koskemattomuus ja kustantajien riippumattomuus ovat uhattuina monilla eri tavoilla ehkä aiempaa enemmän.  Suomessa ei toimittajia murhata eivätkä poliitikot sanele lehtien agendaa mutta Suomen kohdalla uhkana sananvapaudelle on enemmän kotimaista kaupallista mediaa kohtaavat taloudelliset haasteet.

Suomessa media on joutunut viime vuosina kovan kansainvälisen kilpailun ohessa kärsimään myös omien päätöksentekijöiden lyhytnäköisyydestä.  Sanomalehdille kohdistettu sivistysmaiden korkein alv-taso oleellisesti vaikeutti lehtikustantajien kykyä sopeutua digitaaliseen murrokseen.

Lisäksi YLE:n ja Suomen Postin osakseen saamat silkkihansikaskohtelut kavensivat vapaan kotimaisen kaupallisen median liikkumatilaa. 

Poliittisten päättäjien juhlapuheissa kotimaisen kaupallisen median merkitys on tunnustettu (erityisesti vaalien läheisyydessä) mutta käytännön toimet ovat jäänet vähäisiksi.

Näistäkin haasteista on selvitty ja selvitään.  Aivan viime aikoina myös päättäjien näkemykset ovat muuttuneet lähemmäksi kansalaisten näkemyksiä.  Uunituoreessa IRO Researchin toteuttamassa tutkimuksessa -käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset pitävät tärkeänä kotimaisen kaupallisen median toimintaedellytysten turvaamista.

Suomalainen media on valmis rakentavalla tavalla kantamaan oman vastuunsa. Kaupallinen media haluaa oikeudenmukaisen ja reilun toimintaympäristön – ei muuta.

Hyvät kuulijat

Keski-Uusimaa Lehti voi hyvin ja on elinvoimainen huolimatta ympäröivän maailman haasteista. Lehdellä on pitkä historia mutta myös tulevaisuus. Lehti on elinvoimainen niin pitkään kuin se osaa tulkita alueensa tuntoja.  Sekä oikeanlaisella herkkyydellä ja nöyryydellä palvella asiakkaitaan.

Lehden menestys lähtee lukijoista, joiden perässä tulevat ilmoittajat. Keski-Uusimaan lukijat tarvitsevat ja ansaitsevat äänenkannattajansa myös tulevaisuudessa. Keski-Uusimaa kehittyy voimakkaasti ja muuttoliikkeen seurauksena vahvasti kasvava alue luo paikalliselle tiedolle kysyntää ja tähän kysyntään lehtemme ja muiden mediatuotteidemme tulee kyetä vastaamaan.

Nykymuotoinen Mediatalo Keskisuomalainen muodostuu lähes 70 lehdestä ja lähes 2000 ammattilaisesta. Uskomme vahvasti suomalaisen median tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin. Pyrimme aktiivisesti kasvattamaan liiketoimintaamme.  Tuore esimerkki tästä on tuore avaus radioliiketoiminnan suuntaan.

Hyvät ystävät

Juhlahetkessä on tärkeää kiittää ja muistaa lehdentekijöitä.  Haluankin kiittää Keski-Uusimaan väkeä ja laajemminkin koko konsernin ihmisiä hyvästä työstä.  Lehden nykyinen päätoimittaja Joonas Romppanen on valtakunnallisesti arvostettu ja palkittu journalisti, jonka aikana tuotteen kiinnostavuus on vain parantunut.  Myynnistä vastaava johtaja Virpi Kokko on vaikeassa kilpailutilanteessa pitänyt lehden tuloksen hyvällä tasolla. Etelä Suomesta vastaavat johtajat: paikallisjohtaja Karri Kannala (wonderboy) ja sisältöjohtaja Silja Tenhunen ovat taustalla tukeneet tuloksellista tekemistä. Koko henkilökunta ansaitsee lämpimät kiitokset.

Kuitenkin kaikkein suurimmat kiitokset kuuluvat teille lehden lukijoille ja ilmoittajille. Lehteen luottavat ja sisällöstä maksavat lukijat varmistavat sananvapauden säilymisen tulevaisuudessakin. Nöyrinä kiitämme teitä luottamuksesta ja kumppanuudesta.

Onnittelen yhtiön ja omasta puolestani 100 vuotiasta Keski-Uusimaa lehteä ja toivotan seutukunnalle menestystä. Hauskaa iltaa kaikille!"


Kirjoittanut Vesa-Pekka Kangaskorpi 28.11.2018

KOMMENTIT

Jätä kommentti
(Sähköpostiasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha Code

Click the image to see another captcha.