Länsi-Uusimaa
täytti sata vuotta

Puheeni Länsi-Uusimaa 100 vuotta -juhlissa

kangaskorpi_ja_koriseva.jpg

Länsi-Uusimaan satavuotisjuhlissa esiintyi Arja Koriseva. 

 

Maailma on muuttunut paljon sadan vuoden aikana.  Maailman kehityksen ja muutoksien myötä ovat myös viestintä ja sanomalehdet muuttuneet. Ne viestintävälineet ja lehdet, jotka ovat pystyneet muuntumaan ja kehittymään ajassa, ovat selvinneet elinvoimaisina läpi aikojen.

 Keskisuomalainen-konserni ostamalla Suomen Lehtiyhtymän vajaa kaksi vuotta sitten sai omistukseensa myös nyt juhlinnan kohteena olevan Länsi-Uusimaa lehden.

 Yhtiömme kustantaa 58 lehteä ja niiden joukossa on useita maamme vanhimpia sanomalehtiä.

 Olen pohtinut sitä, onko näiden elinvoimansa säilyttäneiden tuotteiden osalta selittäviä tekijöitä – syitä miksi juuri nämä lehdet ovat säilyneet elinvoimaisina. Kyky uudistua ja kuunnella herkällä korvalla lukijoiden palautetta ovat varmaan keskeisiä seikkoja.  Lehden tulee lunastaa jokaisessa hetkessä – aina uudestaan – lukijoidensa  luottamus.  Lehden olemassaolon oikeutus syntyy tästä lukijasuhteesta.  

 Sanomalehtien tehtävä on tiedonvälityksen ohessa toimia myös lukijoidensa ja kansalaisten äänitorvena.

 Länsi-Uusimaa määritteli linjansa ja toimintansa perustan vuonna 1915 siten, että lehti ei ole minkään puolueen äänenkannattaja, vaan se tahtoo rehellisesti ja avoimesti palvella koko maakunnan väestöä! Tämä oli melkoisen radikaalia aikana, joka oli puoluelehtien kulta-aikaa.

 Sanomalehtien perustehtävä on muuttunut yllättävän vähän näiden vuosikymmenien aikana.  Lehtien ja median perustehtävänä on edelleen kertoa ajasta ja sen ilmiöistä ihmisille. Lehtien tehtävä on olla ihmisen puolella ja puolustaa niitä, joiden ääni ei muutoin välttämättä tulisi kuulluksi.  

 Sananvapaus on noussut jälleen kaikkien huulille Pariisissa tapahtuneen vastanmielisen terroriteon seurauksena. Tämä tapahtuma sai suuren huomion, mutta valitettavasti vastaavan kaltaista sananvapauden rajoittamista tapahtuu eri puolilla maailmaa koko ajan. 

 Suomessa saamme nauttia ehkä maailman parhaasta ja aidoimmasta sananvapaudesta, jonka on ainakin tähän saakka mahdollistanut monimuotoinen ja moniarvoinen toimitettu journalismi ja sisällöt – joissa vapaat ja kaupallisesti itselliset sanomalehdet ovat olleet aivan keskeisiä.

 Sananvapauteen, joka asiana ei ole itsestäänselvyys, liittyy oleellisesti taloudellinen riippumattomuus. 

Antti Blåfieldin tuoreessa teoksessa -Sanoma Osakeyhtiöstä ja Erkkojen suvusta - tämä viesti tulee mielestäni erinomaisesti esille. Ainoastaan taloudellisesti elinvoimainen media voi olla riippumaton ja aidosti sananvapauden takana. Tämä ei tarkoita, ettei sanomalehdillä voisi olla mielipiteitä ja agendaakin, vaan ehkä juuri päinvastoin.  Agendan pitää olla perusteltu ja läpinäkyvä.

 Hyviä agendoja mielestäni ovat vaikkapa demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yrittäjyys, maakunnallisuus ja kotimaisuus. Ajankohtainen huoli moniarvoisesta sananvapaudesta ei välttämättä ole tullut esiin viime vuosina suomalaisten päättäjien toimissa. 

 Sanomalehdille määrätty länsimaiden korkein arvonlisävero yhdistyneenä muutoinkin kansainvälistä mediatarjontaa suosivaan verotukseen on heikentänyt suomalaisomisteisen median toimintaedellytyksiä.

 Valtion yhtiö Itellan - Suomen Postin - tehostaessa toimintaansa maksumiehenä on ollut suomalainen lehdistö, ja kun verorahoin rahoitettu YLEn tulee yhä vahvemmin kaupallisen median tontille, on taloudellisen tuloksen tekemisestä tullut haastavaa.

 Suomalainen sanomalehdistö on näissäkin olosuhteissa pystynyt säilyttämään elinvoimaisuutensa, mutta se on vaatinut meiltä paljon tehostamista.

 

 Juhlittava Länsi-Uusimaa on historiansa varrella ollut monenlaisten myllerrysten kohteena, kuten moni muukin suomalainen lehtiyhtiö.  

 Yhtiö on aina selvinnyt sitoutuneiden asiakkaidensa ja osaavien tekijöiden voimin.  Länsi-Uusimaa on niitä harvoja merkittäviä suomalaisia sanomalehtiä, jolla on naispäätoimittaja. 

Päivi Kallon johdolla lehti on tekemässä merkittävää uudistusta, jossa myös lehden formaatti muuttuu entistä lukijaystävällisemmäksi. Haluan kiittää päätoimittajaa ja koko lehden väkeä hyvästä työstä.  Teidän avulla edellä mainittu uudistuskin onnistuu. 

Täällä paikalla on monia reserviin siirtyneitä Länsi-Uusimaan vastuunkantajia - mukaan lukien entisiä omistajia.   He ansaitsevat samat kiitokset ja kunnian. 

Paikalla on myös Lehtiyhtymän eläköityvä toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen ja vetovastuun ottava A-P. Pietilä.  

Kiitos vahvasta panoksesta tämänkin lehden kehittämiseen ja voimia tulevaan.

 Mutta erityisen kiitoksen paikka on lehden lukijoille ja ilmoittajille, jotka ovat luottaneet lehteen jo sadan vuoden ajan.  Tämä tekee meidät nöyriksi ja kiitollisiksi, mutta samalla antaa voimia kehittää lehteä entistä paremmaksi. 

 Toivotan onnea ja menestystä satavuotiaalle Länsi-Uusimaalle. Kiitos.


Kirjoittanut Vesa-Pekka Kangaskorpi 23.1.2015

KOMMENTIT

Jätä kommentti
(Sähköpostiasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha Code

Click the image to see another captcha.