iisalmi_1.jpgPuheeni Iisalmen Sanomien 90-vuotisjuhlissa

On hienoa, että teitä on saapunut paikalle näin runsaslukuinen ja arvovaltainen joukko.  Te olette juuri niitä ihmisiä, jotka mahdollistavat Iisalmen Sanomien elinvoimaisuuden. Paikalla on lehden lukijoita, ilmoittajia sekä lehden tekijöitä.

Paikalla on myös lehden tekijöitä vuosien varrelta – mukaan lukien entisiä päätoimittajia.

Läsnä on useita paikallisia ja valtakunnallisia vaikuttajia, monet teistä ovat vakituisia sisältöjemme aiheita – kiitos siitä teille.

Hyvät kutsuvieraat

Maailma on muuttunut paljon näiden 90 vuoden aikana.  Maailman kehityksen ja muutoksien myötä myös sanomalehdet ovat muuttuneet.  Ne sanomalehdet ja muut viestintävälineet, jotka ovat pystyneet muuntumaan ja kehittymään ajassa, ovat säilyttäneet elinvoimaisuutensa. 

Sanomalehdet, joilla on ollut vahva oma arvopohjansa ja siitä johdettu missionsa – jonka alueen ihmiset ovat halunneet ottaa omakseen –  ovat säilyneet vahvoina.

Iisalmen Sanomilla on vahva paikallinen historiansa. Iisalmen Sanomien perustaminen liittyy voimakkaasti sananvapauteen. Iisalmessa 1900-luvun alussa kaupunkiporvariston Salmetar oli johtava lehti, jonka maakunnan väki koki itselleen etäiseksi. Asukkaat kokivat, ettei heidän äänensä tule kuulluksi lehden kautta riittävän vahvasti. Tähän sanomisen tarpeeseen perustettiin Iisalmen Sanomat vuonna 1925. 

 Lehden ydinomistajiin tuli mukaan vahvoja maakunnallisia vaikuttajia, kuten useita vahvoja talonpoikaissukuja.  Iisalmen Sanomien alkuvuosikymmenet olivat taloudellisesti haasteellisia ja omistajia kaivattiin monien muiden maakuntalehtien mallin mukaan usein lainojen takaajiksi.  Pikku hiljaa taloushuolet kuitenkin hellittivät. 

1960-luvun alkupuolella yhtiöön tuli johtajaksi Veikko Hakkarainen, jonka johdolla lehti ja yhtiö kehittyivät vahvasti.  Veikko Hakkaraisen ja voimaantuneen lehden myötävaikutuksella vahvistui Ylä-Savokin ja alueen oma identiteetti. Ylä-Savosta tuli oma maakuntansa.

 

Täällä läsnä olevan Elvi Hakkaraisen edesmenneellä puolisolla – kauppaneuvos Hakkaraisella – oli tässä työssä keskeinen merkitys.

Iisalmen Sanomat teki Veikko Hakkaraisesta maakunnan mahtimiehen ja Veikko Hakkarainen teki Iisalmen Sanomista väkevän sanomalehden ja vaikuttajan.

Näinä vuosina Iisalmen Sanomat rakensi ja yhdisti vahvasti Ylä-Savoa ja yläsavolaisuutta  –  samalla raivaten itselleen tilaa sanomalehtenä ja yhtiönä. Alueen ja lehden menestys kulkivat rintarinnan. 

Keskisuomalainen-konserni hankki  1990-luvulla pala palalta omistukseensa Savon Sanomia.  Matkan varrella huomasimme, että Savon Sanomat ei katakaan nimensä mukaisesti koko Savoa, vaan katse piti kohdistaa myös hieman ylemmäksi.

Pitkien keskustelujen jälkeen 1990–luvun lopussa löytyi yhteinen sävel Iisalmen Sanomien omistajien kanssa ja Iisalmen Sanomista tuli osa Keski-Suomen Mediaa ja sittemmin osa Keskisuomalainen-konsernia.  Silloisten omistajien joukossa oli edelleen suuri joukko perinteisiä iisalmelaisia vahvoja vastuunkantajia – tuttuja sukuja lehden vuosikymmenien varrelta.

Minusta tämä liitto oli alusta asti hyvä. Toki siinä on ollut omat haasteensa.  Konserniin melko samanaikaisesti tulleiden Savon Sanomien ja Iisalmen Sanomien keskinäinen kamppailu on ollut ajoittain aika kiivastakin.  Yhteistyö oli ajoittain helpompaa Jyväskylän kuin Kuopion kanssa.

Välillä kokeiltiin yhteistyötä myös Heinolassa olevan Itä-Hämeen kanssa, kun Savon Sanomien kanssa ei löytynyt riittävästi yhteistä näkemystä. 

Taloudellisesti Iisalmen Sanomilla on ollut hyviä ja huonoja aikoja.

Uskon, että nykyinen omistajuus on edesauttanut lehden säilymistä ja kehittämistä näinä kaupallisen median vaikeina viime vuosina.

Konsernimme kustantaa 60 lehteä ja niiden joukossa on useita maamme vanhimpia sanomalehtiä, jotka ovat säilyttäneet kuntonsa vuosikymmenien kuluessa.

Olen pohtinut sitä, onko näiden elinvoimansa säilyttäneiden tuotteiden osalta selittäviä tekijöitä – syitä miksi juuri nämä lehdet ovat säilyneet elinvoimaisina?

Kyky uudistua ja kuunnella herkällä korvalla lukijoiden palautetta on taatusti aivan keskeistä.  Lehden tulee lunastaa jokaisessa hetkessä – aina uudestaan – lukijoidensa  luottamus.  Lehden olemassaolon oikeutus syntyy lukijasuhteesta.  Sanomalehtien tehtävä on tiedonvälityksen ohessa toimia lukijoidensa ja kansalaisten äänitorvena.  

Sanomalehtien perustehtävä on muuttunut yllättävän vähän näiden vuosikymmenien aikana.  Lehtien ja median perustehtävänä on kertoa ajasta ja sen ilmiöistä ihmisille.

Lehtien tehtävä on olla ihmisen puolella ja puolustaa niitä, joiden ääni ei muutoin välttämättä tulisi kuulluksi. Eliitti saa aina äänensä esiin.  Tämä näkökulma oli keskeinen, kun Iisalmen Sanomia perustettiin, mutta se on ajankohtainen edelleenkin.

Sananvapaus, jota viime vuosikymmeninä on Suomessa ja muualla Länsimaissa pidetty itsestäänselvyytenä, kohtaa tänä päivänä monenkaltaisia haasteita. 

Suomessa saamme nauttia, ehkä maailman parhaasta ja aidoimmasta sananvapaudesta, jonka on tähän saakka mahdollistanut monimuotoinen ja moniarvoinen toimitettu journalismi ja sisällöt, joissa vapaat ja kaupallisesti itselliset sanomalehdet ovat aivan keskeisiä.

Hyvät kuulijat

Ainoastaan taloudellisesti elinvoimainen media voi olla riippumaton ja aidosti sananvapauden asialla.  Itsellisen lehden ja kustantajan on oltava riittävän vauras kestämään ulkopuoliset paineet kaikissa tilanteissa. Lehden tulee olla riippumaton niin poliittisesti kuin taloudellisesti.  

Tämä ei tarkoita, ettei sanomalehdillä voisi olla mielipiteitä ja agendaa, vaan päinvastoin.  Sanomalehdellä pitää olla oma agendansa – linjansa.

Se ei voi seurausta ulkoisesta painostuksesta tai tarpeesta miellyttää valtaapitäviä. Linjan pitää olla aina perustelu ja pohjaltaan läpinäkyvä.

Yhtiömme kustanteiden linjoilla tai agendoilla –toivoakseni – näkyvät  demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yrittäjyys, maakunnallisuus ja kotimaisuus.

Arvoisat kutsuvieraat

Globaalit trendit, median murros, heikko taloudellinen tilanne maailmalla ja aivan erityisesti Suomessa ovat tuoneet suuria haasteita kaupalliselle medialle. 

Internet, ja sitä kautta tuleva valtava mediatarjonta, on nakertanut kannattavuuttamme.  Suomen talouden heikkous on laskenut voimakkaasti meille elintärkeitä ilmoitustuottoja.

Nuoriso ei mediamurroksen pyörteissä ole löytänyt perinteisiä sanomalehtiä omakseen.  Tämän tilan ovat ottaneet muun muassa Facebook ja Instagram.  Nämä muutokset ovat globalisaation kautta kohdanneet kaikkia toimialoja.  Näistä meidän pitää selvitä omaa toimintaamme tehostamalla.  Mutta kaiken tämän lisäksi - suomalaista kaupallista viestintää on kepitetty myös omaehtoisilla kotimaisilla päätöksillä ja linjauksilla. Suomalaisille lehdille määrätty alv (joka on poikkeus läntisessä maailmassa) tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan.  Yleisradion resurssien turvaaminen ja vahvistaminen – samalla kun kaupallinen media on joutunut kiristämään vyötään – on tuonut omia murheitaan.

Valtiovallan tahtotila Suomen Postin toiminnan laventamisesta maamme rajojen ulkopuolelle ja kotimaan toimintojen saneeraamisesta ovat vaikeuttaneet lehtien jakamista maakuntiin. Tämä on heikentänyt palveluita ja kohottanut hintoja.   

Valtio-omisteisen Suomen Postin tehostaessa toimintaansa maksumiehenä ovat olleet maakuntien väki ja suomalainen lehdistö.

Kaikki nämä meistä riippumattomat asiat ovat johtaneet kaupallisen median osalta rajuun tarpeeseen tehostaa toimintaansa. Kotimaisen maakuntapohjaisen sanomalehdistön tulevaisuus on ensimmäistä kertaa jopa uhattuna. Suomalaisia maakuntia hyvin kattavan kaupallisen sanomalehdistön katoaminen muuttaisi karulla tavalla Suomeakin, kun maakuntien miesten ja naisten mahdollisuuksia kuulla ja tulla kuulluksi kavennettaisiin.  Facebookin ja Googlen agendoilla tuskin Vieremä ja Sonkajärvi ovat kovin korkealla.  Meillä ne ovat!

Ajoittain on tullut tunne, että päättäjien huoli moniarvoisesta sananvapaudesta ei ole näkynyt käytännön toimissa.

Minusta on väkevä suoritus, että suomalainen sanomalehdistö on näissäkin olosuhteissa pystynyt säilyttämään elinvoimaisuutensa. 

Hyvät kutsuvieraat

Synkistelystä huolimatta – Iisalmen Sanomat on aina selvinnyt murroskohdissa sitoutuneiden asiakkaidensa, osaavien tekijöidensä sekä maakunnan voimin.

Iisalmen Sanomilla on turvanaan elinvoimainen Ylä-Savo: Ponsse, Olvi, Seppo Kääriäinen ja monta muuta väkevää vastuunkantajaa.  Ponssen ja Olvin kaltaisten lippulaivayritysten avulla alue säilyttää elinvoimaisuutensa.

Ponsse yhtiönä on Iisalmen Sanomien viimeisten vuosikymmenien aikana ollut upea kumppani.  Henkilökohtaisesti minulle on ollut erityisen merkittävää monet hienot kohtaamiset edesmenneen Einari Vidgrenin kanssa. Viime aikoina entisestään syventynyt yhteistyö Ponssen kanssa on meille kunnia-asia.

Seppo Kääriäisen ja muidenkin täältä valtakunnan politiikan parrasvaloihin nousseiden poliitikkojen ansiosta Ylä-Savo on näkynyt ja kuulunut valtakunnan areenoilla.

Haluan kiittää päätoimittajaa ja koko lehden väkeä hyvästä työstä. Teidän avullanne selviämme tulevastakin.

Täällä paikalla on monia reserviin siirtyneitä Iisalmen Sanomien vastuunkantajia – entisiä omistajia, päätoimittajia ja muita avainhenkilöitä.   He ansaitsevat samat kiitokset ja kunnian. 

Jarkko Ambrusinille ja Savon liiketoiminnasta vastaavalle Erkki Summaselle haluan erityisesti toivottaa voimia ja viisautta.

Erityisen kiitoksen paikka on lehden lukijoille ja ilmoittajille, jotka ovat luottaneet lehteen jo lähes sadan vuoden ajan.  Tämä tekee meidät nöyriksi ja kiitollisiksi, mutta samalla antaa meille voimaa kehittää lehteä entistä paremmaksi. 

Toivotan onnea ja menestystä 90-vuotiaalle Iisalmen Sanomille Keskisuomalainen-konsernin ja omasta puolestani.

 iisalmi_2.jpg

Kiitos.

 


Kirjoittanut Vesa-Pekka Kangaskorpi 15.10.2015

KOMMENTIT

Jätä kommentti
(Sähköpostiasi ei näytetä julkisesti.)


Captcha Code

Click the image to see another captcha.